Tosin tästä puuttuu vertailulista muihin Euroopan valtioihin, kuten oli esillä esim. Transparency Internationalin korruptiolista ja "maailman paras maa"-lista, jonka listan teki siis Newsweek-lehti. Tietysti nämä listat "kannatti" imagon kannalta julkistaa. Mutta AL:n jutusta selviää kuitenkin aika hyvin, millaisten valtioiden joukkoon Suomi kuuluu ihmisoikeusasioissa. Tässä juttu kokonaisuudessaan ja taas vahvennettuna pahimmat asiat:
Suomi pyrkii poliisivaltioksi
Suomen valtio on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) jo yli sata tuomiota puutteellisista oikeudenkäynneistä ja niiden venymisistä liian pitkiksi. Viimeksi tuomio tuli, kun EIT:n mukaan lehdessä sai kertoa keskustan Esko Ahon presidentinvaalien kampanja-avustajan rakkaussuhteesta.
Korkein oikeus tuomitsi uutispäätoimittajan ja toimittajan yksityiselämän loukkaamisesta korvauksiin vuonna 2005. EIT:n mukaan KKO epäonnistui tasapainoillessaan sananvapauden ja yksityisyyden suojan välisen rajan löytämisessä.
Eniten Suomen valtio on saanut tuomioita ylipitkiksi venyneistä oikeudenkäynneistä.
Mari Kiviniemen (kesk) hallitus päätti viime torstaina tuoda eduskuntaan pitkään ja hartaasti valmistellun esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön uudistuksen. Tarkoitus on korvata nykyiset lait ja määritellä entistä kattavammin viranomaisten toimivaltuudet. Lisäksi perus- ja ihmisoikeuksien suojaa parannettaisiin.
Kovaa kritiikkiä
Piileekö hyvää tarkoittavassa uudistuksessa silti rotankoloja, jotka saattavat tuoda entistä enemmän tuomioita ihmisoikeustuomioistuimesta? Esitystä valmistellut toimikunta ei ollut valmis kyseenalaistamaan nykyistä käytäntöä, jossa poliisi johtaa esitutkintaa.
Käytäntö maailmalla on, että syyttäjä johtaa esitutkintaa. Euroopan neuvoston tilastojen mukaan 45:stä vertailumaasta vain neljässä - joukossa Turkki ja Romania - ei ollut menetelmää, jossa syyttäjän tehtävänä on hakea oikeudelta lupia esimerkiksi kotietsintään. Suomi on edelleen näiden Itä-Euroopan maiden joukossa.
Osa oikeusasiantuntijoista on sitä mieltä, että Suomi saa tuomioita ylipitkistä oikeudenkäynneistä, koska syyttäjät eivät johda esitutkintaa.
Esityksessä ovat vastakkain poliisille lisää voimia haluavat ja ihmisoikeussopimuksen kuudennen artiklan kannattajat.
Sinänsä poliisien lisävaltuudet ovat mielenkiintoinen asia, sillä jo edesmennyt poliisijohtaja Markku Salminen totesi vuosikausia sitten, että poliisilla on jo sellaiset "'työkalut", että niillä pärjää aivan loistavasti. Nykyinen poliisijohtaja Mikko Paatero ei tunnu olevan samaa mieltä asiasta.
Asianajajat Tuija Turpeinen ja Markku Fredman - jotka molemmat kuuluivat muutoksia valmistelleeseen työryhmään - jättivät kipakat eriävät mielipiteet esitykseen.
He katsovat, että lakiesitys saattaa jopa tuoda Suomelle lisää tuomioita ihmisoikeustuomioistuimelta. Lakiesityksessä salaisten pakkokeinojen käyttöön kotietsinnässä tarvittaisiin nyt tuomioistuimen lupa, mutta perinteisistä kotietsinnöistä voisi päättää edelleen poliisi itse. Tosin laissa esitetty etsintävaltuutettu turvaisi epäillyn asemaa nykyistä paremmin.
Suomessa tehdään huikea määrä kotietsintöjä. Vuonna 2007 poliisi tutki liki 15 000 asuntoa eli vuorokaudessa tehtiin noin 40 kotietsintää.
- Tilanne on eurooppalaisittain täysin poikkeuksellinen. Useimmissa maissa kotietsintään on kytketty tuomioistuimen valvonta vähintäänkin jälkikäteen, toteaa Fredman.
Onko Suomessa kodin koskemattomuuden arvostus liian matala?
Asianajajien mielestä esitys ei noudata ihmisoikeussopimusta, johon Suomi on sitoutunut. Moni maa on tuomittu ihmisoikeusloukkauksista, kun viranomaisilla on ollut liian suuri toimivalta kotietsintöihin ilman tuomarin tai muun riippumattoman tahon valvontaa.
Asianajajat pitävät myös epäkohtana, ettei rikoksesta epäillyllä ole riittävää oikeutta saada käyttöönsä kaikkea poliisin tutkinnassa hankittua aineistoa.
Tämä on yleinen käytäntö oikeusvaltioissa, joissa epäilylle annetaan oikeudessa samat mahdollisuudet puolustautua kuin syyttäjälle syyttää.
Nuori oikeusvaltio
Hallituksen esitys osoittaa selvästi sen, kuinka nuori oikeusvaltio Suomi oikeastaan on. Vielä 1980-luvulla poliisi pystyi pitämään epäiltyä putkassa viikkoja ilman oikeuden vangitsemispäätöstä. Vasta kun Suomi alkoi valmistella 1990-luvun alussa liittymistä Euroopan unioniin, oli pakko myös hyväksyä laajasti käytössä olleet ihmisoikeusperusteiset säännöt.Pakkokeinot merkitsevät aina puuttumista ihmisten perusoikeuksiin. Siksi niiden käyttöä on valvottava tarkasti oikeusturvan periaatteiden mukaan.
Pekka Kymäläinen
Aamulehti"
http://www.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/suomi-pyrkii-poliisivaltioksi/196088
Kirjoitus on siis mielestäni tosi hyvä ja harvinainen julkaisu Suomessa ko. asian pohdinnan laajuudessa. Normaalisti on pieni uutinen jostakin EIT:n tuomiosta Suomelle ilman sen kummempia pähkäilyjä syistä.
Olen alusta asti kritisoinut uutta Poliisihallintoa, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa johtajana minun mielestäni kyseenalainen kaveri poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka ajaa mielestäni selvästi tätä poliisivaltioasiaa.
Poliisihallinto on siksi minulle vastenmielinen, koska siellä häslää nimensä mukaan pelkät poliisit. Aikaisempi "versio" oli jonkin verran ehkä parempi, koska Sisäministeriö oli käsittääkseni enemmän mukana päätöksissä. No, onhan se vieläkin kai se ylin elin, mutta valta "selkeytettiin" poliisille tässä uudistuksessa ainakin minun mielestäni. Outoa oli myös se, että Poliisihallitukseen johtoon oli vain yksi hakija, siis nykyinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka on haluamassa useassa asiassa poliisille lisää valtuuksia.
Tosin en ylistä myöskään Sisäministeriötä nyt, enkä ennen Poliisihallinnon muodostamista.
Euroopan neuvoston mukaan Suomi kuuluu 45 maan joukosta neljään, jossa syyttäjä ei johda esitutkintaa ja syyttäjän tehtävänä näiden muun 41 maan joukosta hakea oikeudelta lupa kotietsintään.
Jutusta selviää kolme maata. Suomi, Turkki ja Romania. Kukahan lienee neljäs? Kuitenkin jo nuo kaksi Suomen lisäksi selvittää aika paljon millaisesta asiasta on kysymys. On häpeä kuulua tuollaiseen sakkiin, kun vaikka ajattelee Turkin tilannetta. Siis jos ymmärrän oikein vain neljä maata 45:stä. Maat ovat jutun mukaan kaikki Itä-Euroopan maita.
Juuri Wincapita-tapauksessa poliisi on tehnyt suuren määrän kotietsintöjä ja pitänyt ihmisiä putkassa, tutkintavankeudessa sekä takavarikoinut ihmisten omaisuutta lähes täysin mielivaltaisesti. Kuten aiemmista jutuistani selviää takavarikkoja jatketaan täysin miettimättä mitään ja käräjäoikeudet niissä eivät uskalla tehdä omia päätöksiään vaan oikeudenkäynnit muistuttavat pitkälti jotain vaikkapa teatteria. Siis pääasiassa Wincapita-takavarikkoasioissa käräjäoikeus on ikäänkuin kumileimasin, joka suojelee poliisivaltiota ja henkilöitä, joita minä kutsun viranomaisrikollisiksi. Esimerkkinä mainitsen Wincapita-tutkinnanjohdossa toimineen tutkinnanjohtaja Seppo Rautavan (tällä hetkellä minulla ei ole tietoa toimiiko enää?).
Wincapita-jutussa Aamulehti on ollut agressivinen lehti casea kohtaan ja myötäillyt poliisia voimakkaasti. Samoin voisi sanoa oikeastaan koko Almamediasta.
Jutun tärkeimpien asioiden lihavoinnissa oli taas vaikeuksia ja pahimmat laitoin varmuuden vuoksi isommalla fontilla.
Tämä ei kuitenkaan koske pelkkää Wincapitaa vaan tietysti muitakin tapauksia ja poliisilla on erilaisia kyseenalaisia keinoja muitakin, kuten soluttautuminen ja valeostot. Joissakin tapauksissa ne ovat perusteltuja, mutta vaatii tarkan pohdinnan ja siihen ei aina poliisi pysty tai edes halua, koska tuota valtaa on.
Näistä poliisi on riidellyt myös keskenään Huumepoliisin ja KRP:n kesken, joka riita niinikään venyi ja paukkui oikeudessa suomityylin sekä sieltä tipahti lopulta "nahkapäätös". Muitakin outoja tapahtumia on ollut poliisin sisällä, jotka ovat jääneet vähälle uutisoinnille poliisivaltion tapaan.
Tästä jutusta kuitenkin suuri kiitos Aamulehdelle ja toimittaja Pekka Kymäläiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti