Kyseenalaista poliisitoimintaa

                                                   Krp-talo/kuva Krp:n sivuilta

Tällä kertaa sain aiheen Turun Sanomien sivuilta löytyvästä jutusta kuinka Krp saa jakaa ihmisten henkilötietoja ja laillisesti, mutta hakkerille se on rikos. Toinen juttu Iltalehdestä samantapaisesta aiheesta.

Mikä oikeus poliisilla on jaeskella ihmisten henkilötietoja kenelle vaan? Julkisuuslaki ei pidä henkilötunnuksia salassa pidettävänä tietona. Käsitän asian niin, että jos nyt jostain syystä julkaisisin jonkun henkilön henkilötiedot, niin tekisin rikoksen. No, tietenkään minulla ei ole tarvetta siihen. Poliisilla tuntuu olevan nämä kyseenalaiset oikeudet. Heillä on muitakin erikoisia oikeuksia ja Suomen poliisijohto yrittää koko ajan saada lisää valtuuksia kaikenlaiseen urkintaan. Nimistä esim. poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja Krp:n päällikkö poliisineuvos Rauno Ranta etunenässä.

Lisäksi poliisi harrastaa touhuja joihin heillä ei edes ole oikeuksia eli rikkovat suoraan lakia usein mielensä mukaan.

Keskustelu asiasta sai alkunsa, kun 10.11.2011 16.000 ihmisen henkilötiedot vuotivat nettiin jostain syystä, joka ei nyt sinänsä minua kovin paljoa kiinnosta ja onko siitä edes tietoa, kuka vuodon aiheutti. Tietenkään tälläista ei saisi tapahtua. Viestintäministeri Krista Kiurun mukaan tiedot oli ehkä heikosti suojattuja. On kai sanomattakin selvää, että tiedot olivat heikosti suojattuja.

Esimerkiksi noin 3000 Wincapita-oikeusjuttuun liittyvien ihmisten nimet ovat kaikkien saatavilla ja nähtävissä. Turun Sanomat ilmaisee asian siten, että Krp kauppaa tätä listaa verkkosivuillaan dvd-levylle koottuna. No, se taas ei ole ainakaan mikään ihme poliisilta, kun kyseessä on Wincapita-jäsenet. Heitä on kohdeltu törkeällä tavalla useissa yhteyksissä.

Minulla on siitä omakohtaista kokemusta (liittyy Wincapita-juttuun), kun minusta on levitetty herjaavaa tietoa julkisuuteen ja poliisi ei tehnyt asialle muuta kuin kaiketi huomautti tälle väärän ja valheellisen tiedon levittäjälle asiasta vaikka asiantuntijan mukaan herjaus on törkeä. Huomautus annettiin vasta, kun tämä valehtelija ja herjaaja sai ihan rauhassa puuhastella noin yhdeksän kuukautta. Tein poliisille lukuisia pyyntöjä, että laittaisivat tämän p*skanpuhujan aisoihin... turhaan siis sen yhdeksän kuukautta. Asia olisi ollut melko helppo lopettaa jo paljon aiemmin.

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin ja en ole ainoa, jolle on käynyt asiassa samoin, kun kyseessä on kunnianloukkaus tai herjaus. Minun tapauksessani asialla oli Jyväskylän poliisilaitos ja syytän asiasta suoraan kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangasta, poliisipäällikkö Markku Luomaa ja rikoskomisario Jouko Pokelaa laiminlyönnistä ja virkavirheestä. Heistä kukaan ei tehnyt asialle yhtään mitään paitsi Pokela kirjoitti lukuisine kirjoitusvirheineen täysin järjettömillä perusteilla tutkimattajättämispäätöksen Luoman ja Hautakankaan siunauksella.

Tässä Turun Sanomien jutussa on ainakin yksi järkevä poliisi, joka sanoo, että Suomen lakipykälistä löytyy ristiriitaisuuksia henkilötietojen käsittelyn suhteen. Kyseessä on Krp:n rikoskomisario Timo Piiroinen.

Olen todella pettynyt suomalaisen poliisin toimintaan ja siinä sakissa en todellakaan ole ainoa. Wincapita-juttua kun on tullut seurattua, niin poliisin toimia voisi luonnehtia jopa törkeiksi. Joka blogiani on seurannut, niin tietää mielipiteeni kyllä poliisista eli ei siitä sen enempää.

Turun Sanomien juttu:

"Krp jakaa tietoja laillisesti, hakkerille sama teko on rikos

Turun Sanomat 7.11.2011 04:59:11
(Päivitetty 7.11.2011 07:36:48)

Ihmisten henkilötietojen julkistaminen voi olla laitonta tai jopa lain sanelemaa, riippuen tilanteesta. Suomen lakipykälistä löytyy ristiriitaisuuksia henkilötietojen käsittelyn suhteen. – Käytännössä esimerkiksi julkisuuslaki ei pidä henkilötunnusta salassapidettävänä tietona, huomauttaa keskusrikospoliisin (Krp) rikoskomisario Timo Piiroinen.

Hänen mukaansa henkilötietojen käsittelystä pitäisi käydä vakava julkinen keskustelu.

Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn erikoistunut juristi Eija Warma kertoo, että hyvin samantyyppiset aineistot voivat tulla julkisiksi laillisesti tai johtaa rikostutkintaan, kuten kävi lauantaisessa tapauksessa, jossa 16 000 ihmisen henkilötiedot vuodettiin nettiin.

Samaan aikaan esimerkiksi Krp kuitenkin kauppaa verkkosivuillaan Wincapita-jutun esitutkintamateriaalia dvd-levylle koottuna. Aineistosta löytyvät tuhansien suomalaisten asianosaisten henkilötiedot tunnuksineen, osoitteineen ja puhelinnumeroineen.

– En ole varma, onko esitutkintamateriaalin julkistamista koskaan pohdittu henkilötietolain kannalta, Piiroinen tunnustaa.

Laki ei pidä esitutkintapöytäkirjoja henkilörekisterinä. Niiden käsittelystä on määrätty tarkat pykälät. Piiroisen mukaan laki on kuitenkin vanhentunut, sillä sähköisessä muodossa olevista asiakirjoista henkilötiedot on helppo poimia.

– Lainsäädäntö ei ehkä ole huomioinut tätä asiaa. Melkeinpä kaikki viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Sunnuntaina kävi ilmi, että lauantaisessa tietomurrossa on todennäköisesti haettu tietoja useilta eri tahoilta. Henkilötietoja on saattanut vuotaa ainakin Osku ry:n, Työtehoseuran ja Winnovan rekistereistä."

http://www.ts.fi/online/kotimaa/274433.html

Sitten ei mennyt montaa päivää, kun tuli uusi vuotojuttu, kun poliisi vuoti tietoja rauhanturvaajista Puolustusvoimien kansainväliselle keskukselle. Laitan senkin jutun kokonaisuudessaan tähän ja olen tyytyväinen, kun poliisihallitusta rangaistiin tästä jutusta yli 100.000 euroa korvauksilla. Se ehkä vähän hillitsee poliisin mielivaltaa ja muutakin hillumista. Tällä kertaa olen myös tyytyväinen mediaan, kun nämä jutut tulivat esiin.

"Poliisi vuoti tietoja laittomasti

Keskiviikko 9.11.2011 klo 04.33

Poliisihallitus tuomittiin maksamaan yli 100 000 euron korvaukset reservin yliluutnantille, jonka rekisteritietoja oli laittomasti vuodettu Puolustusvoimille.

OUTOA TOIMINTAA Poliisi jakeli vuosien ajan ihmisten tietoja Puolustusvoimien kansainväliselle keskukselle, vaikka lain mukaan se ei näin olisi saanut tehdä. (JYRKI VESA)

Kankaanpään poliisi jakeli vuosien ajan ihmisten tietoja Puolustusvoimien kansainväliselle keskukselle, vaikka lain mukaan se ei näin olisi saanut tehdä.

Puolustusvoimat on tehnyt kyseisten tietojen perusteella turvaselvityksiä ihmisistä, jotka ovat pyrkineet rauhanturvaajiksi YK-tehtäviin.

Vuosien varrella Puolustusvoimien haltuun päätyi useiden tuhansien YK-joukkoihin pyrkineiden miesten ja naisten rekisteritietoja.

YK-keikka peruttiin

Poliisin laiton toiminta paljastui, kun eräs savolainen reservin yliluutnantti, joka oli jo valittu YK-komennukselle ja koulutukseen Niinisaloon, yllättäen pudotettiin pois valittujen joukosta.

Sittemmin paljastui, että yliluutnantin valinta oli peruttu, koska poliisin luvatta luovuttamasta ajokorttirekisteristä oli käynyt ilmi, että yliluutnantti oli vuosia aiemmin saanut tuomion törkeästä rattijuoppoudesta.

Tapahtuma-aikaan 1990-luvun lopulla Kankaanpään poliisi toimitti YK-koulutuskeskukselle tiedot hakijoista, jotka löytyivät poliisin etsintäkuulutus-, tekotapa- , tuntomerkki- ja pidätysrekisteristä sekä valtakunnallisesta rikosilmoitusrekisteristä. Tämän lisäksi poliisi toimitti tietoja ajokorttirekisteristä, jonka tietojen edelleenluovuttamiseen poliisilla ei ollut oikeutta.

Ei tietoa uhreille

Kun poliisille selvisi, että sen toiminta oli lain vastaista, poliisi lopetti toiminnan.

Reservin yliluutnantti teki aikanaan myös rikosilmoituksen Kankaanpään poliisin toiminnasta, mutta tätä poliisin tekemäksi epäiltyä rikosta poliisi tutki lopulta muutamia viikkoja vaille viisi vuotta, eli rikoksen vanhenemisen takarajoille.

- Syyttäjä teki ei rikosta -päätöksensä vain kaksi viikkoa ennen poliisin tekojen rikosoikeudellista vanhenemista. Minulle ei jäänyt kunnolla aikaa saada itse asiaani rikosjuttuna vireille ennen vanhenemista, reservin yliluutnantti kertoo Iltalehdelle.

Poliisi ei myöskään ole tähän päivään mennessä tiedottanut oman laittoman toimintansa uhreille siitä, että näiden rekisteritietoja on vuodettu luvatta eteenpäin.

Nykyisin turvaselvitystiedot puolustusvoimille hankkii pääesikunnan oma tutkintaosasto.

Kun YK-koulutuskeskukselle selvisi, että sen savolaista reservin yliluutnanttia koskeva hylkäys perustui laittomasti saatuihin tietoihin, yliluutnantin YK-kelpoisuus otettiin uuteen harkintaan ja mies on ollut myöhemmin jo kolme kertaa YK-komennuksella.

Eilen Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi poliisihallituksen maksamaan yliluutnantille korkoineen yli 100 000 euroa korvauksia laittomasta rekisteritietojen levittelystä.

HARRI EKHOLM"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011110914722204_uu.shtml


Julkisuuslaista pari kapulakielilinkkiä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

http://www.om.fi/23955.htm