"Suomi tarvitsee luovaa hulluutta - mistä sitä löytyy?"
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomi-tarvitsee-luovaa-hulluutta-mista-sita-loytyy?utm_medium=email&utm_source=Uutiskirje&utm_content=1054538468&utm_campaign=skuutiskirjevko42&utm_term=Suomitarvitseeluovaahulluutta-mistsitlytyy
Eli vähän tätä samaa ajoin takaa edellisessä aihetta käsittelevässä osassa kuin mistä lehti kertoo. Mikä pakko on väkisin punnertaa Suomea sinne maailman kartalle? Toki kansallistuntoa ja ylpeyttä kotimaastaan pitää olla, mutta ei se tuollaisella pakkoyrityksellä mielestäni tule ja yrittää kiillottaa kilpeä maailman silmissä jotenkin väkisin. Lehdissä on joskus ollut uutisia tämäntapaisella otsikolla: Tästäkö uusi Nokia? Eli jotain uutta "Suomi-brändiä" yritetään punnertaa maailmalle puoliväkisin ja pelätään, että keulakuva Nokia häippää Suomesta, joka on tosin hyvinkin mahdollista. Kaatuuko Suomi sitten Nokiaan?
Tämä on virallisen maabrändityöryhmän kanta (heh, hauska on nimikin). Lainaus lehdestä:
"Suomen kansallista identiteettiä rakennetaan sen pohjalle, mitä meistä ajatellaan ulkomailla. Pitää saada lisää ulkopoliittista vaikuttavuutta, kehittää Suomen kiinnostavuutta investointikohteena ja lisätä Suomeen suuntautuvaa matkailua, todetaan Suomen maabrändityöryhmän toimeksiannossa."
Eli on tärkeää, mitä meistä ajatellaan ulkomailla ja vedetään herne nenään, jos joku vähän arvostelee Suomea ja silti oikein uskalleta antaa takaisin palautetta. Poliitikot ovat huumorintajuntonta tosikkosakkia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mitään räväkkää ajattelua ei ole ja poliitikko ei edes saa puoluekurin vuoksi poiketa kaavoista, eikä ajatella omilla aivoillaan vaan puolueen "aivoilla". Heti jos poikkeaa näistä puolueen kaavoista, niin "toverit" ovat hyvin vihaisia (lainaus Nasse-setä). :)
Se on tuttua ihan tavallisen suomalaisenkin ajattelussa. Eli vaikka mitähän tuo naapuri minusta ajattelee, kun tein sitä tai tätä. Tavallaan häpeillään itseään ja ei uskalleta olla erilaisia ja aitoja. Ja valtion on peesattava ja matkittava toisia maita ja josta kateus paistaa läpi. Yhteen aikaan ainakin matkittiin ruotsalaisia ja useita asioita tehtiin samalla muotilla tai yritettiin tehdä samoin ja aika usein meni pieleen. Lisäksi matkittiin maata, jossa nykyään on paljon pahoja sisäisiä ongelmia. Etenkin juuri Ruotsia kohtaan tuo alemmuskompleksi on ollut pahin.
Olen miettinyt, että kaikki johtuu kenties siitä, kun Suomi ei lopulta ole kauan ollut itsenänäinen valtio. Joku on aina polkenut Suomea sen historian ajan ennen itsenäistymistä. Ja mielestäni Suomi ei täysin itsenäinen ja suveneeri valtio ole ollut kovin pitkissä pätkissä . Suomi kyllä puolusti kunniakkaasti itseään suurta ja mahtavaa Neuvostoliiittoa vastaan. Valittettavasti Suomi jäi silti CCCP:n ikeen alle sodan jälkeen ja se ei todellakaan ole Suomen vika. Silloin siis piti pokkuroida Neuvostoliittoa niin kauan kuin se oli pystyssä. Sen jälkeen Suomi ehkä vähän aikaa oli jopa aidosti itsenäinen. Sitten tuli EU ja taas hävisi aito itsenäisyys. Nyt pitää pokkuroida sitä ja olla rähmällään sinne suuntaan. Samoin USA:n takana seistään tomerana nyt ja mitään tämän maailmanpoliisin tekosia ei saa arvostella pahemmin julkisesti tai ei ainakaan poliitikot uskalla sitä tehdä suurimmaksi osaksi. No, ehkä jotkut joilla vielä on kommunismi takaraivossa. Sitten siinä on vielä Venäjä sotkemassa eli siitä ei päästä irti kaiketi koskaan ja se ei ole täysin Suomen vika. Jos se on vika, niin se johtuu maantieteellisestä sijainnista.
Koko Suomessa minulta ei saa oikeastaan kunnon arvostusta muut kuin he jotka taistelivat Suomen puolesta sodan aikana ja rakensivat Suomen uudestaan. Ja nämä sankaritkin Suomi jätti kunnolla palkitsematta. Toki siellä on muutakin, mutta hieman karrikoiden ja mustavalkoisesti tämä on mielipiteeni.
Lainaan vielä valtiotieteiden tohtori Anu Kantolaa lehden jutusta ja hänen ajatteluaan brändityöryhmän perustamisesta. Hän pitää sitä hyvin tyypillisenä suomalaisena ratkaisuna, niinkuin minäkin:
”Halutaan ikään kuin vakuuttaa, että yksi, yhtenäinen kansakunta, jonka me olemme sotien jälkeen ankaralla työllä rakentaneet ja eläneet, on edelleen totta ja se on otettava vakavasti. Luovuutta väännetään aasialaiseen tapaan kansalliseksi innovaatiojärjestelmäksi. Luovuus toteutuu kunhan marssimme yhtenä rintamana.”
”Innovaatiosta on tullut hokema, joka menettänyt merkityksensä. Sillä, että yhteiskunnalliset päättäjät miettivät keskenään jotain maabrändiä, ei ole mitään vaikutusta siihen, miten tällä maalla oikeasti menee.”
”Uusia ideoita ei synny, kun energiat suuntautuvat byrokratian pyörittämiseen, strategiaprosesseihin, ajankäytön seurantajärjestelmiin, urakiertohankkeisiin.”
Tuosta vahvensin pari oleellista asiaa, joka on sitkeästi vallalla pysyvä byrokratia, jonka poistumista saa vielä odottaa. Tosin se ehkä lievenee, kun päättäjistä poistuu Neuvostoliiton aikaiset poliitikot ja virkamiehet luonnollisen poistuman kautta. Samaa voisi sanoa koko kansasta.
Byrokratia on aihe mikä pitää käsitellä ihan erikseen, koska siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, jos olisi kirjailijan vikaa.
Tämäkin tekstini varmasti herättää närkästystä, mutta jos herättää, niin se on hyvä ja miettikääpä asiaa. Tarkoitukseni nimenomaan on tällä vähäpätöisellä blogillani herätellä ihmisiä. Onneksi on useita arvovaltaisiakin "herättäjiä" nimenomaan blogeissa, koska mediasta ei siihen ole. Sitä taluttaa tälläiset brändityöryhmän tms. kaltaiset instanssit.
Korostan siis sitä, että blogissani olevat näkemykset ovat omiani vaikka juttuja paljon lainaankin muualta. Analyysit ovat omiani ja voin olla väärässäkin joissakin asioissa. Tämänkin kun joku poliitikko joskus suoraan myöntäisi. Siis mahdollisuuden olla väärässä. Sitä ei kovin usein ilmene. Päin vastoin yritetään puolustaa itseään, asiaa tai jotain kekkulointia niin kauan kuin se on mahdollista vaikka on väärässä. Toisin sanoen valehdellaan niin pitkälle kuin pystytään. Näille valheille löytyy hyväveli-järjestelmästä tovereita jotka pelastavat pulaan joutuneen veljen/kautta siskon. No, joskus on joku uhrattava.
Ja loppuun yksi suomalaisten suurimmasta perisynnistä. Se on KATEUS.
Tässä vielä hieman satiirinen laulu Suomesta, joka sopii tähänkin päivään. Ennustan Suomelle samaa kuin eräs rohkea kansanedustaja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti