Powered By Blogger

torstai 2. kesäkuuta 2011

Meiltä viedään työtkin



Taas eräs MOT-ohjelman jakso on aiheeni. Ohjelma kertoo rakennusalan harmaasta taloudesta. Pätkä tuli ulos joskus pari viikkoa sitten. Ohjelman nimi on "Hullun halvat muurarit". Kannattaa katsoa.

Sivuhuomauksena, että ei minulta töitä viedä, kun en asu Suomessa. Täällä ulkomaisella työntekijällä/yrittäjällä pitää olla työlupa ja hän myös joutuu maksamaan veronsa tänne.

Suomessa on 20.000 ulkomaista rakennusmiestä töissä. Pääasiassa Virosta. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen arvioi, että lukema voi olla jopa 25.000-30.000 työntekijää. Hän arvioi myös, että se on noin 30% pääkaupunkiseudun työvoimasta. Ja millä palkalla nämä ulkolaiset duunarit tekevät töitä. Jutussa mainitaan esimerkkinä palkaksi 380 euroa/kk!!! Miten siinä suomalainen urakoitsija voi pärjätä?

Naurattaa nuo virolaisurakoisija Aivar Joonas-nimisen "Suomen edustajan" kommentit.

Miten tämä voi olla mahdollista? No, kun kyseessä on Suomi, niin se on sitä, koska siellä tapahtuu niin useita kummallisia asioita nykyään. Asiantuntijatkin ovat alkaneet joukolla ihmetellä erilaisia asioita, mitä Suomessa tapahtuu.

Ohjelman alussa kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl Turusta selvästi kiemurtelee ja vähättelee asioita. Toisin sanoen mielestäni suorastaan valehtelee.

Suomesta viedään työtkin ja arvioni on, että se on kohta konkursissa koko Finlandia. Kuten vaikka Kreikka tai Portugali. Näemme ehkä kohta Grande Finalen (lue Grande Fin landia), jos ei mitään tapahdu. Fin = loppu (ainakin ranskaksi).

Mutta vaihdan vähän aihetta, joka koskee "tulosvastuullista" Keskusrikospoliisia ja nimenomaan harmaan talouden sekä yleensä talousrikostutkinnan kitkemistä. Alla on Talouselämä-lehden juttu, joka kertoo, että  
" Poliisin oli määrä ottaa haltuun 40 miljoonaa euroa, mutta summasta saatiin kokoon vain 26 miljoona".

Poliisi "tappiotuloksen" vaikuttavia asoita ovat mm. vaalirahasotku ja Wincapita-tutkinta. Ainakin Wincapita-tutkinta on osittain selvää lumetutkintaa. Samaa voi yhtä hyvällä syyllä epäillä vaalirahasotku-tutkinnasta.

Juttu kaavioineen tässä:

"Talousrikokset  4.4.2011 8:00

Poliisin talousrikostutkinnan tulokset ovat romahtaneet

Olli Ainola

Kasvaneista rahallisista ja tutkinnallisista panostuksista huolimatta poliisin talousrikostutkinta polkee paikallaan. Tärkein tulosmittari - rikossaaliin takaisinsaanti - on viime vuosina romahtanut. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero nimeää yhdeksi syyksi vaalirahoitustutkinnan, joka on kuluttanut merkittävästi poliisin voimavaroja.

Valtio mittaa poliisin talousrikostutkinnan tuloksellisuutta takaisin saadun rikoshyödyn arvolla. Rikossaaliin takaisinsaajia ovat kähvelletyn omaisuuden lailliset haltijat eli yhtä hyvin yksityiset asianosaiset kuin verottaja.
Tulokset ovat olleet huonoja. Poliisi ei päässyt viime vuonna likimainkaan sille asetettuun talousrikostutkinnan tavoitteeseen.
Poliisin oli määrä ottaa haltuun 40 miljoonaa euroa talousrikosten rikoshyötyä, mutta summasta saatiin kokoon vain 26 miljoonaa.

Krp jäi tavoitteista

Tärkeimmän talousrikostutkinnan yksikön, keskusrikospoliisin, piti kerätä tavoitteesta melkein puolet. Krp teki sen sijaan yhden historiansa huonoimmista tuloksista.
Tulokset putosivat rajusti jo toista vuotta peräkkäin. Tutkijat eivät tienanneet edes palkkojaan ja kulujaan, ilmenee poliisiyksiköiden tilinpäätöksistä.
Esimerkiksi Krp kulutti viime vuonna lähes 11 miljoonaa euroa talousrikosten tutkintaan, mutta sai haalittua vain 4,7 miljoonaa haltuun otettuna rikoshyötynä.
Takaisinsaannin tilastot ulottuvat 15 vuoden päähän menneisyyteen. Vain kahtena vuotena – vuosina 1997 ja 2003 - on talousrikoshyötyä saatu takaisin hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia ja rahan arvo on laskenut. On todennäköistä, että viime vuosi oli reaalisesti arvioiden tilastoidun ajanjakson kaikkein kehnoin.

Harmaan talouden arvo 5 miljardia

Tilanne on nolo ja pettymys sisäministeriössä on suuri, sillä se oli julistanut talousrikostutkinnan yhdeksi viime vuoden tärkeimmistä painoalueista. Määräyksen julkisti sisäministeri Anne Holmlund (kok.) puhuessaan poliisipäällikköpäivillä marraskuussa 2009.
Viranomaiset väittävät, että erilaisen harmaan talouden arvo on jopa viisi miljardia euroa eli tuhat kertaa suurempi haltuun saatu rikossaalis.
Valtavat luvut ja sotkuihin monesti sekaantuneet suuret kengännumerot ovat aiheuttaneet sen, että talousrikostorjuntaan suhtaudutaan Suomessa varsin tunnepitoisesti. Poliisi on siksi yleensä saanut haluamansa resurssit ja käyttöönsä melkein kaikki tutkinnalliset apukeinot.
Tällä hetkellä poliisi tosin valittaa, että uudet tutkintamenetelmät ovat hankalia ja kalliita.
Julkaistujen tilinpäätösasiakirjojen mukaan poliisilla ei ole aikomuksia uudistaa tai tehostaa toimintaansa.
Poliisihallituksen tämän vuoden tulossopimuksessa ei liioin kiinnitetä mitään erityishuomiota ongelmaan. Rikoshyödyn takaisinsaantitavoitetta on kaavamaisesti korotettu kymmenen miljoonaa 50 miljoonaan euroon. Viime vuoden surkeaan tulokseen ei viitata mitenkään.
Sen sijaan viranomaisilla on iso nippu laki- ja määrärahalisäysehdotuksia uudelle hallitukselle. Niitä on tehokkaasti lobattu päättyvillä valtiopäivillä ja mediassa.
Eduskunnassa on pelkästään alkuvuoden aikana hyväksytty läpihuutoasiana ponsityyppisesti 25 uutta viranomaisten toivetta. Niihin kuuluvat esimerkiksi pakolliset tyyppihyväksytyt kassakoneet ja kaksinkertaisen rankaisemisen salliminen talousrikollisille – asia, jonka korkein oikeus on kahdessa tuoreessa ratkaisussaan kieltänyt oikeusperiaatteiden vastaisena.

Poliisi myöntää epäonnistumisen

Poliisin ylin virkamiesjohto myöntää epäonnistumisen talousrikostutkinnassa.
Krp:n päällikköRauno Ranta toteaa tilinpäätöksessä, että Krp ”jäi selvästi sille asetetusta tavoitteesta”.
Ylin virkamies, poliisihallituksen poliisiylijohtaja Mikko Paatero tunnustaa, että poliisi sai rikoshyötyä haltuun ”selvästi aiempia vuosia vähemmän”.
Heistä kumpikaan ei koe, että poliisin omassa toiminnassa olisi ongelmia.
KRP:n Ranta selittää huonoa tulosta resurssipulalla ja tarkentamattomalla suhdannevaihtelulla. Lisäksi jutut olivat niin laajoja, että paperitulosteet painoivat ”jopa satoja kiloja”.
Poliiseja niin ikään työllisti pyramidihuijaus Wincapita.
Sekä Ranta että Paatero vierittävät syytä myös vaalirahoituskohulle. He antavat ymmärtää, että vaalirahatutkinta söi poliisin resursseja.
”Erityisesti talousrikostutkintaa työllisti Wincapita-tutkinta sekä useat vaalirahoituksiin liittyvät tutkimukset”, toteaa Krp:n Ranta.
Paateron mukaan ”vaalirahoitukseen liittyvät jutut ovat työllistäneet poliisia merkittävästi”. Näihin rikoskokonaisuuksiin on niiden laajuuden ja kiireellisyyden johdosta kiinnitetty myös talousrikosyksiköiden rikoshyödyn jäljittämisestä vastaavaa henkilöstöä, Paatero kirjoittaa." 

http://www.talouselama.fi/uutiset/article604372.ece

Nämä kumpikin poliisi pitäisi äkkiä erottaa työtehtävistään. Koska kumpikin valehtelee.

Miten esim. vaalirahatutkinta maksoi niin paljon, kun sitä ei juuri edes ole tutkittu ja ketään laitettu toistaiseksi vastuuseen? Matillakin tuli vain jalka kipeäksi. KRP tutki ilmeisesti Matin jalkaa ja jotain puupinoa.
Ja miksi näitä rakennussotkuja ei tutkita? Viittaa "hyvä veli"-touhuun tms. Kannaisikohan KRP:n listautua pörssiin, jos vaikka osakkeet menisivät kaupaksi ja paikata vajettaan sillä.
Totta puhuen, eikö tässä olisi KRP:lle paikka paikata talouttaan tutkimalla näitä juttuja? Sieltä tulisi äkkiä "vajeeseen" parannusta.

En edes käsitä miksi asiassa on "tulosvastuullisuus"? Sehän on lähes sama asia, jos tapoille ja murhille olisi joku vastaava. Heh, voi ollakin. Tulee vaan mieleen esim. Anneli Auer tai Bodom-juttu.

Tässä on hyvä humoristinen kuvaus poliisien tutkinnan laadusta aika pitkälle. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti