Nyt olen asunut yli viisi vuotta vakituisesti Thaimaassa. Aikaisempaa kokemusta minulla on eri mittaisten lomien muodossa ja ensimmäisen "aurinkomatkani" tein tänne 1988 eli normaali kahden viikon loma. Ihastuin heti maahan eka reissun jälkeen ja päätin silloin, että tänne on tultava uudestaan, kuten hyvin monelle käy. Vastoin "virallista" tietoa tämä koskee myös naisia eli jää ikäänkuin "koukkuun". Tuo virallinen on siksi sitaateissa, kun esim. iltapäivälehdet usein antavat väärää tietoa Thaimaasta ja lähinnä Pattaya-nimisestä turistirysästä. Osa on joskus tottakin, mutta kaikki negatiivinen Pattayasta ja muistakin Thaimaan lomakohteista pääsee näihin lehtiin. Otsikko voi olla vaikka "Käärme puraisi poikaa Thaimaassa". Ei mitään väliä vaikka kyseessä olisi ei-myrkyllinen käärme. Mutta ei siitä sen enempää ja ei liity asiaan, mistä kirjoitan. Thaimaa kyllä liittyy ja paikallinen kulttuuri.
On huvittavaa seurata täältä Thaimaasta tavallaan ulkopuolelta suomalaista keskustelua rasismista, homoista, uskonnosta tai erilaisista arvoista ja suvaitsevaisuudesta. Thaimaa on maa joka poikkeaa täysin näissä asioissa Suomesta ja muustakin länsimaisesta kulttuurista. Suomi on mielestäni kuitenkin hyvin pitkälle junttikylä verrattuna muihin Euroopan maihin vaikka esim. rasismi ja nationalismi nostelee päätään ympäri Eurooppaa. Näin on myös Venäjällä ja sitä löytyy kaikkialta maailmasta. Samoin suvaitsemattomuutta. Minulla ei tosin ole muissa maissa asumisesta kokemuksia kuin Suomi ja Thaimaa. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä ja Espanjassa olen viettänyt lomia. Ruotsissa ja Saksassa tehnyt jonkin verran töitäkin. Oikeastaan em. maista ei ole mitään negatiivisia kokemuksia pahemmin vaikka esim. Venäjällä olen käynyt ainakin 15 kertaa. Kirjoitan nyt Suomesta ja Thaimaasta sekä kulttuurieroista tai miten minä olen sen kokenut.
Tästä blogistani löytyy kohtalaisen runsaasti arvostelua suomalaista yhteiskuntaa kohtaan ja juttuni liittyvät politiikkaan, EU-kriittisyyteen, mediakriittisyyten, poliisiin ja oikeuslaitokseen yleisesti. Samoin suomalaisten kohtalaisen onnetonta identiteettiä olen käsitellyt ja myös maailman politiikkaa, joten ei näistä nyt enempää.
Thaimaa on monikulttuurinen maa. Täällä asuu kohtalaisen paljon länsimaalaisia, kiinalaisia, intialaisia, pakistanilaisia, arabeja ja monenlaista kansaa eri puolilta maailmaa. Venäläisiä on turistipaikoissa kohtalaisen runsaasti. Heitäkin asuu ehkä jonkin verran täällä, mutta arvelisin, että he ovat pääasiassa turisteja.
Jos otetaan nuo otsikon käsitteet suvaitsevaisuus, elämänarvot ja rasismi, niin ero Suomeen on kuin yöllä ja päivällä. Omien havaintojeni mukaan en ole nähnyt minkäänlaista rotuun liittyvää rasismia täällä. En tietenkään voi olla varma siitä, koska kerron vain omista kokemuksistani, mutta siitä voin sanoa olevani varma, että sitä on hyvin vähän.
Jotkut puhuvat hintarasismista, joka tarkoittaa täällä sitä, että länsimaalaiselle kaikki on enemmän tai vähemmän kalliimpaa, mutta kun pitempään asuu se ei juuri minua haittaa. Siksi koska osaan puhua hieman thaikieltä ja tiettyjen tavaroiden "thaihinta" on tiedossani. Eli en pidä sitä pahana asiana. Bisnes on bisnes. Samanlailla Suomen Lapissa "rokotetaan" "lantalaista", kun on tullut Lapissa aika paljon liikuttua. Joskus nauratti se touhu.
Mutta sille täällä voi löytyä syy siitä, että thaimaalaisilla on sellainen uskomus, että "valkoisella miehellä" eli täällä meitä kutsutaan farang-nimellä on kaikilla paljon rahaa. Se uskomus taas saattaa juontaa jostain takavuosilta tai historiasta. Siis siitä, kun täällä alkoi ensimmäisiä farangeja asustelemaan tai muuten liikkumaan. No, turistipaikoissa se ei ole mikään ihme, kun turistit ostelevat kaikkea ja meno on joskus aika hulppeaa. Ja onhan sekin totta, että ulkomaalaiset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin keskiverto thaimaalainen.
Tuossa edellä tuli jo suvaitsevaisuutta, mitä ihmisrotuun tai kansalaisuuteen tulee, mutta se on myös paljon muuta. Ensinnäkin thaimaalaiset ovat pääasiassa mukavia ihmisiä ja tätä sanotaankin Hymyn Maaksi. Juuri hymy oli ainakin minulla minulla yksi asia, miksi tämä maa alkoi kiinnnostamaan. Samoin rentous ja kiireettömyys.
Mitä uskontoon tulee, niin thaimaalaiset ovat pääasiassa buddhalaisia ja loput muslimeja sekä kristittyjä tms. En ala kaivamaan prosentteja vaan kirjoitan siitä, että täällä saa uskoa ihan mihin haluaa tai olla uskomatta. Paikallista pääuskontoa eli buddhalaisuutta ei ole kukaan minulle tyrkyttänyt saati yrittänyt käännyttää. Eikä mihinkään muuhunkaan uskontoon paitsi yhden kerran, kun osallistuin isoon moottoripyörätapahtumaan ja oma pyöräni oli parkissa tapahtuma-alueen parkkipaikalla, niin eikö vaan joku suomalainen saarnamies/nainen ripustanut pyörääni suomenkielisen jonkun "Herra armahtaa" tms. lapun. Moottoripyörässäni oli Suomen lipputarra ja sen perusteella tuo lehtinen oli siihen laitettu. Asia jonkin verran ärsytti minua vaikka minulla ei ole mitään uskontoa kohtaan erityisemmin mitään vastaan.
Uskonto tai ateismi ovat jokaisen oma asia paitsi sitä en koskaan hyväksy, enkä tule hyväksymään, että uskonnon varjolla tapetaan ihmisiä ympäri maailmaa eli käydään ns. uskonsotia joihin lasken USA:n, Nato:n ja Isrelin touhut islamilaisia vastaan ja osittain päinvastoin, mutta edellä mainitut koalitiot näen provosoivana osapuolena sotiin. Toki siinä on muitakin intressejä mm. "humanitaarisuus" (valhetta hyvin pitkälle) ja etenkin taloudellinen etu, kun vaan kohde on sopiva. Syyksi siis laitetaan tekopyhästi humanitaarisuus. Tässäkin Suomi on mukana.
Samoin kiihkoilu uskonnolla on alue, joka ei minulle sovi. Siksikin täällä on mukava asua, koska sitä ei esiinny. Etelä-Thaimaassa on yhteenottoja hallituksen joukkojen ja muslimien kanssa, mutta kiista on käsittääkseni enemmän alueellinen kuin uskonnosta riippuva.
Sitten eräs tärkeä piirre paikallisen väestön usko ja nimenomaan buddhalaisuudesta. Uskonto on heille täysin luonnollinen asia. Sitä ei tarvitse hävetä, eikä piilottaa, eikä kailottaa toisille ihmisille. Esim. rukoilu polvillaan kädet yhteen liitettynä noin rinnan korkeudella on aivan normaalia ja se voi tapahtua milloin vain. Yleensä tai oikeastaan aina se tehdään jonkun buddhapatsaan tai kuvan edessä. Jos nyt vertaan uskontoa tai uskomista Suomessa, niin usein uskovaisia pilkataan esim. hihhuleiksi tms. ja väitellään koko ajan, kuka tulkitsee asian oikein. Saako nainen olla pappi ja kuka saa taivaspaikan yms. kummaa touhua, jota en ymmärrä ja en edes halua ymmärtää.
Olen itse syntynyt lestadiolaiseen perheeseen, mutta ei minulla ole erityisemmin heitä mitään vastaan saati ikäviä muistoja lapsuudesta sen vuoksi. Se otti vähän pattiiin, kun piti naapuriin mennä katsomaan Batmania. Mutta murrosiässä sain itse valita suuntani. Minulla on hyvä vanha äitini, joka vielä elää ja hyvä isä. Hän kuoli syöpään noin puolitoista vuotta sitten.
En ole kuitenkaan mielestäni ateisti ja jos minun pitäisi pakosta valita joku uskonto, niin se olisi kyllä buddhalaisuus juuri tuon suvaitsevaisuuden vuoksi. Käsittääkseni myös maailman valtauskonnoista buddhalaiset ovat vähiten tappanneet ihmisiä. Siteeraan tässä arvostamaani Mahatma Gandhi'a: "Pidän Kristuksestanne, en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään Kristuksenne kaltaisia". Tämä on aika osuvasti sanottu ja pitänee paikkansa enemmän tai vähemmän monen kristityn kohdalla.
Buddhalaisuus kiinnostaisi minua tai oppia siitä uskosta enemmän. Käyn temppeleissä vaimoni tai perheeni kanssa rukoilemassa silloin tällöin vaikka en tajua mitään munkin tai munkkien rukousvärssyistä. Tietyt liikkeet teen siinä muita matkien, eikä niitäkään kukaan minulle ole opettanut tai neuvonut miten minun pitää rukoilla ja ketä.
Samoin seksuaalinen suuntautuminen on täällä jokaisen oma asia. Täällä on homoseksuaaleja, transvestiitteja ja he saavat olla ainakin thaimaalaisten taholta ihan rauhassa. Katoey tai länsimaalaiset kutsuvat heitä ladyboy-nimellä eli naiseksi pukeutunut mies on aivan normaali ilmiö täällä ja kukaan ei heitä ainakaan paikallisesta väestöstä pilkkaa. Heitä on töissä markettien kassoilla, tarjoilijoina, huoltoasemilla, näyttelijöinä yms. hommissa. Samoin he myyvät itseään Pattayan ja muidenkin turistikohteiden baareissa. Seksiturismi on myös totta, mutta se ei välttämättä ole ihan samaa touhua kuin vaikka jossain Saksan Reeberbahnilla ja siitä on paljon vääriä käsityksiä.
Katsoin sen Suomessa esitetyn Homoilta-ohjelman ja ei oikein kaikkien käsitykset minuun uponneet. Otetaan esimerkiksi vaikka kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, joka edustaa sellaista suuntausta, mitä ei täällä ilmene ja siis mielestäni onneksi ei ilmene. Mutta Päivikin saa minun puolestani uskoa ihan mihin haluaa. Mielipiteeni kuitenkin on, että uskonto ja politiikka eivät sovi yhteen, mutta sekään ei minua haittaa varsinkaan kun en asu Suomessa. Enkä käsitä sitä, että tälläinen tavallaan ääritapaus on Suomen sisäasiainministeri.
Sitten noista elämänarvoista sen verran, että perusthaimaalainen on varsin vähään tyytyväinen ja ei turhia murehdi. Ja vaikka olisi kuinka köyhä tai kerjäläinen, niin se hymy saattaa tulla kasvoille. Toisaalta ärsyttävä piirre on eräänlainen "elvistely" toisille vaikka hienolla autolla tai eräänlainen mammonan palvonta. Aika usein esiintyy sellaista, että yritetään näyttää ulospäin, että kyllä meillä on sitä ja tätä. Mutta niin on velkaakin. Samaahan esiintyy muuallakin.
Sitten thaimaalaiset ovat hyvin sosiaalisia ihmisiä ja eivät tule yksin toimeen tai se on ainakin vaikeaa. Masennus on harvinaista. Silloinen tyttöystäväni ja nykyinen vaimoni ei voinut millään tajuta, että asun yksin rivitalonpätkässä, kun vielä ramppasin Suomessa. Hän ihmetteli, miksi en asu yhdessä äidin ja isän kanssa. Eli perhesiteet ovat yleensä vahvat ja lapsista pidetään tosi hyvää huolta. Sitten taas lapset huolehtivat vanhemmistaan, kun se aika koittaa. Tämä on olennaisesti eri tavalla kuin Suomessa ja mielestäni tuo tapa täällä on hieno.
Täysin syrjäytyneet ovat eri asia ja ei heitä mielestäni kovin paljoa katukuvassa näy, mutta onhan täällä paljon ihmisiä, joiden elämä ja olosuhteet ovat todella kurjia esim. Bangkokin slummikylissä ja muuallakin. Sosiaaliturvaa ei ole juuri minkäänlaista ja ihmiset etsivät roskiksista esim. tyhjiä pulloja ja muuta myytävää elääkseen.
Thaimaalainen sosiaaliturva perustuu lähes täysin hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoisjärjestötoimintaan sekä keräysvaroihin. Erilaisia keräyslaatikoita on kioskeissa ja marketeissa tms. runsaasti. Nytkin parhaillaan kerätään varoja tulvan uhreille. Viimeisten tietojeni mukaan tulvissa on menehtynyt ihmisiä yli 600, mutta arvelen, että luku on paljon suurempi. Minulla on kokemusta hyväntekeväisyystyöstä Thaimaassa aika paljonkin.
Tässä oli tämä minun tällä kertaa ihan lähes ikioma tarina ja nämä ovat vain minun kokemuksiani sekä näkemyksiäni. Tottakai täälläkin on joitakin epäkohtia ja en missään "taivaassa" elä. Suomea ei voi edes oikein verrata mitenkään paikalliseen elämäntyyliin tai kulttuuriin, mutta minulle tämä elämäntapa ja tyyli sopii. Täällä on jotenkin helpompi hengittää ja elää. En kaipaa takaisin Suomeen. Toki käymään voin tulla ja joitain asioita, kuten hiljaisuutta sekä puhdasta luontoa kaipaan ja muutamia ihmisiä ikävöin. Kotimaani on myös kaunis maa.
Mielestäni Suomi on myynyt itsensä ja en pidä sitä enää edes itsenäisenä valtiona, kun katselee tuota nykymenoa ja EU-sekoilua. Liittovaltiosuunnitelmat ovat kohta totta ja samoin Nato-jäsenyys. Toinen jalka on jo Nato:ssa. Suorastaan pelottavaa touhua.
Loppuun laitan kuinka UNESCO määrittelee suvaitsevaisuuden. Siinä sanotaan, että kukaan ei saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille. En halua minäkään tässä kirjoituksessa tai muutenkaan. Mutta tuota rikotaan aika törkeästi.
"»meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. - - - Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille. »
( UNESCOn yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvaitsevuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti